Tämä auringonpaiste on omiaan tuomaan säihkettä ranteeseen. Katsokaa mikä kaunis muoto, mikä ihana niittirivistö ja hemaiseva hymy. Ai missä? No kasvoilla tietty, kun tätä kaunotarta katselee. Taidan olla hurahtanut näihin rannekoruihin..mistäköhän se johtuu..pidän paljon korvakoruistakin, mutta rannerenkaissa on sellaista asennettä, jota on vaikeaa sanoin kuvailla. Ihailen salaa sellaisia ihmisiä, joilla on massiviset rannerengasmäärät. Heistä huokuu itsevarmuus ja se kolinakaan ei näytä häiritsevän, mikä niistä rengasmassoista toisinaan lähtee. "Huomatkaa vaan minut, ei haittaa, koska olen UPEA!" Haluan sen saman asenteen. Ehkä olen huomenna rohkea ja laitan kaksi rannerengasta ja pidän niitä ensin piilossa takin hihan alla. Vilautan niitä sitten kahvilassa ja kerään rohkeutta kolmanteen..hui.
Ehkä tämä auttaisi siinä? Stella olisi hengessä mukana, anna mennä tyttö-asenteella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti